Nuori kysyy nyt yksinkertaisen kysymyksen: miten saada työtä ilman työkokemusta?
Osallistuin 4.3. Hyvinkään lukion Kipinän politiikkatorille keskustelemaan nuorten kanssa tulevaisuudesta. Keskustelu oli rehellinen ja paikoin pysäyttävä
Yksi teema nousi ylitse muiden: työ.
Moni nuori kertoi lähettäneensä kymmeniä työhakemuksia ja saaneensa aina saman vastauksen: "Hakijoita oli paljon, tällä kertaa valinta ei kohdistunut sinuun."
Kun tätä kuulee riittävän monta kertaa, alkaa usko omaan tulevaisuuteen horjua.
Nuoret kysyvät täysin perustellun kysymyksen:miten työkokemusta voi saada, jos kukaan ei anna ensimmäistä mahdollisuutta?
Kun keskustelee nuorten kanssa kasvotusten, tilastot muuttuvat numeroista ihmisiksi. He puhuvat epävarmuudesta, tulevaisuuden suunnitelmista ja siitä, miten vaikealta tuntuu päästä kiinni ensimmäiseen työpaikkaan.
Tämä ei ole vain yksittäisten nuorten kokemus. 11.3. julkaistu Nuorisobarometri 2025 kertoo karua kieltä tilanteesta: 70 prosenttia nuorista kokee paineita työn saamisesta, ja jopa puolet kokee epävarmuutta ja turvattomuutta työllistymisestä.
Toisin sanoen: työ ei ole nuorille yhdentekevä asia. Päinvastoin – se on yksi tärkeimmistä tavoista kiinnittyä yhteiskuntaan.
Tilanne näkyy jo lukioikäisten arjessa. Moni lukiolainen hakee parhaillaan kesätöitä, mutta samoja paikkoja hakevat myös opiskelijat, työttömät ja alanvaihtajat. Kilpailu on kovaa.
Silti nuorten viesti on selvä: he haluavat tehdä töitä.
Kesätyö tai osa-aikatyö koulun ohella ei ole pelkästään tapa ansaita omaa rahaa. Se on mahdollisuus oppia vastuuta, saada ensimmäisiä työkokemuksia ja ennen kaikkea saada se ensimmäinen jalka työelämän oven väliin.
Samaan aikaan yritykset kamppailevat taloudellisesti haastavassa tilanteessa. Monessa pienessä ja keskisuuressa yrityksessä haluttaisiin palkata nuoria, mutta mahdollisuudet ovat rajalliset. Ensin pitää turvata nykyiset työpaikat.
Juuri siksi tarvitaan ratkaisuja, jotka madaltavat nuoren palkkaamisen kynnystä.
Yksi toimiva keino on nuorten työllistämisseteli, joka auttaa työnantajaa palkkaamaan nuoren ensimmäiseen työpaikkaansa. Tuki voi kattaa merkittävän osan palkkakustannuksista määräajaksi ja pienentää yrityksen riskiä palkata kokematon työntekijä.
Toinen tärkeä keino on kesätyöseteli, jota monet kunnat tarjoavat yrityksille. Sen avulla kunta tukee nuoren kesätyöllistämistä muutaman sadan euron summalla. Monessa kunnassa setelit loppuvat nopeasti, mikä kertoo siitä, että sekä nuorilla että yrityksillä on halua työllistää.
Lisäksi on syytä pohtia, voisiko työn sivukulujen keventäminen esimerkiksi ensimmäisen työntekijän tai nuoren palkkaamisen kohdalla helpottaa yritysten tilannetta. Monelle pienelle yritykselle juuri palkkaamisen kokonaiskustannukset ovat se kynnys, joka ratkaisee uskalletaanko uusi työntekijä ottaa vai ei.
Mutta kysymys kuuluu: riittääkö tämä?
Jos tiedämme, että nuorten suurin huoli on työ, meidän pitäisi tehdä enemmän kuin vain todeta tilanne.
Meidän pitäisi tehdä päätöksiä.
Tarvitsemme enemmän mahdollisuuksia ensimmäisiin työpaikkoihin, vahvempia kannustimia yrityksille palkata nuoria ja kunnissa rohkeutta panostaa nuorten työllistymiseen.
Jokainen ensimmäinen työpaikka on askel kohti osaamista, vastuuta ja osallisuutta.
Nuoret eivät pyydä erityiskohtelua, he pyytävät mahdollisuutta!
YEL ei saa tappaa yrittäjyyttä – globaalissa epävarmuudessa turvaverkon on joustettava
Yrittäjien eläkevakuutuksesta käytävä keskustelu ajautuu Suomessa liian usein vastakkainasetteluun: joko eläketurva tai yrittäjän taloudellinen selviytyminen. Tämä on väärä lähtökohta. YEL on välttämätön osa suomalaista sosiaaliturvaa, mutta se ei saa muodostua esteeksi yrittäjyydelle, etenkään maailmassa, jossa epävarmuus on pysyvä olotila.
YEL ei ole vain eläkejärjestelmä. Se on yrittäjän koko sosiaaliturvan perusta. Sen varaan rakentuvat sairauspäiväraha, vanhempainvapaat, työkyvyttömyysturva ja työttömyysturva. Jos YEL-työtulo jää alle työttömyysturvan alarajan, yrittäjä ei voi liittyä työttömyyskassaan eikä työssäoloehto kerry lainkaan. YELin taso ratkaisee siis myös sen, jääkö yrittäjä yksin silloin, kun yritystoiminta päättyy vastoin tahtoa.
Juuri siksi YEL on tärkeä ja juuri siksi sen on vastattava yrittäjyyden todellisuutta.
Ongelma ei ole YELin tarkoitus vaan sen rakenne. Työtulo perustuu arvioon työpanoksen arvosta, ei yrittäjän todellisiin tuloihin tai yrityksen kassavirtaan. Noin 24 prosentin YEL-maksu on yksi suurimmista pakollisista kustannuksista jo toiminnan alkuvaiheessa, ja se syntyy riippumatta yrityksen kannattavuudesta. Kun maksut eivät jousta tulojen mukana, YEL alkaa muistuttaa kiinteää veroa turvaverkon sijaan.
Tämä vaikuttaa laajasti koko talouteen. Kun YEL koetaan epärealistiseksi, yrittäjyyteen ryhtymistä lykätään, yritykset eivät uskalla kasvaa tai investoida ja riskinotto vähenee. Se näkyy hitaampana kasvuna, heikompana työllisyytenä ja kapeampana veropohjana.
Viime vuodet ovat osoittaneet, kuinka pysyvästi yrittäjyyden riskit ovat muuttuneet. Pandemia, sota, inflaatio, korkojen nousu ja geopoliittinen epävarmuus ovat iskeneet suoraan myös pieniin suomalaisiin yrityksiin. Näihin tekijöihin yksittäinen yrittäjä ei voi vaikuttaa, mutta niiden taloudelliset seuraukset osuvat usein suoraan yrittäjän kassaan. Sosiaaliturvan tehtävä ei ole lisätä painetta, vaan tasata sitä. Vakaamman ajan ehdoilla rakennettu järjestelmä ei enää sellaisenaan toimi.
Aloittavalle yrittäjälle YEL on erityisen vaikea kysymys. Vaikka järjestelmä tarjoaa alennuksen ensimmäisten 48 kuukauden ajan, neljä vuotta kuluu nopeasti, jos matkalle osuu taantuma tai markkinahäiriö. Kun alennus päättyy ja maksut nousevat, yritys voi yhä olla haavoittuvassa vaiheessa. Samalla yrittäjä joutuu valitsemaan lyhyen aikavälin kassavirran ja sosiaaliturvan välillä – ristiriita, jota ei pitäisi ratkaista yksin yrittäjän riskillä.
YELin on joustettava, jotta yrittäjyys voi selvitä. Työtulon ja maksujen tulisi seurata nykyistä tiiviimmin toteutuneita tuloja ja joustaa yritystoiminnan eri vaiheissa sekä talousshokkien aikana. Hyvinä vuosina maksetaan enemmän, heikkoina vähemmän ilman raskasta byrokratiaa. Rahastoinnin lisääminen parantaisi läpinäkyvyyttä ja luottamusta: YEL näyttäytyisi aidosti omana turvana, ei pelkkänä pakollisena kuluna.
Lopulta YEL-uudistuksessa on kyse arvovalinnasta. Rakennetaanko järjestelmä, joka nojaa eilisen vakauteen, vai sellainen, joka tunnistaa nykymaailman riskit ja tukee yrittäjyyttä niiden keskellä? YEL on välttämätön, koska ilman sitä yrittäjä jää yksin. Mutta se on kestävällä pohjalla vain silloin, kun se suojaa yrittäjää eikä tee yrittäjyydestä mahdotonta.
Tulevaisuuden työelämä vaatii yrittäjyystaitoja - olemmeko valmiita?
Kun 17-vuotias Emma perusti pienen verkkokaupan myymään itsetekemiään koruja, hän ei vielä tiennyt, mihin yrittäjyyskasvatus häntä veisi. Koulu tarjosi mahdollisuuden kokeilla yritystoimintaa käytännössä, ja opettajan kannustus auttoi häntä ottamaan ensiaskeleet yrittäjänä. Aluksi Emma piti yritystä vain harrastuksena, mutta pian hän huomasi oppivansa paljon muutakin kuin pelkästään tuotteiden myyntiä – talouden hallintaa, markkinointia ja ennen kaikkea rohkeutta kokeilla uutta.
Emma ei ole yksin. Yhä useampi nuori hyötyy yrittäjyyskasvatuksesta, vaikka ei päätyisi yrittäjäksi. Nopeat muutokset työelämässä vaativat uudenlaisia taitoja, kuten ongelmanratkaisukykyä, luovuutta ja itseohjautuvuutta. Yrittäjyyskasvatus antaa nuorille välineitä kohdata tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet itsevarmasti.
Mitä yrittäjyyskasvatus oikeastaan on?
Moni ajattelee, että yrittäjyyskasvatus on vain yrityksen perustamiseen tähtäävää opetusta, mutta todellisuudessa kyse on paljon laajemmasta asiasta. Yrittäjämäinen ajattelu on hyödyllistä kaikilla aloilla – oli nuoren tulevaisuuden suunnitelmissa sitten oma yritys, palkkatyö tai jokin aivan muu urapolku.
Yrittäjyyskasvatus kehittää muun muassa:
* Luovaa ajattelua ja uusien ratkaisujen etsimistä
* Rohkeutta kokeilla, epäonnistua ja oppia virheistä
* Talouden ja liiketoiminnan perusymmärrystä
* Verkostoitumistaitoja ja itseluottamusta
Kouluissa yrittäjyyskasvatus voi tarkoittaa esimerkiksi projekteja, joissa nuoret perustavat omia harjoitusyrityksiä, työskentelevät oikeiden yritysten kanssa tai oppivat talouden hallintaa käytännönläheisesti.
Yrittäjyys avaa ovia, myös muualle kuin yrittäjäksi
Teknologian ja digitalisaation myötä yrityksen perustaminen on helpompaa kuin koskaan. Nuoret voivat kokeilla ideoitaan verkkokaupoissa, sosiaalisessa mediassa tai digipalveluiden kautta. Tämä antaa mahdollisuuksia erityisesti niille, jotka haluavat muokata omaa työpolkuaan perinteisten uravaihtoehtojen ulkopuolella.
Yrittäjyyskasvatus tukee nuoria muun muassa:
* Oman työpaikan luomisessa tilanteissa, joissa perinteisiä työpaikkoja ei ole tarjolla
* Verkostojen rakentamisessa ja työelämätaitojen kehittämisessä
* Oman intohimon muuttamisessa liiketoiminnaksi
* Kansainvälisten markkinoiden tavoittamisessa digitaalisten työkalujen avulla
Miksi kaikki eivät innostu yrittäjyydestä?
Kaikki nuoret eivät suhtaudu yrittäjyyteen innolla ja syitä on monia. Osa kokee yrittäjyyden riskialttiina ja epävarmana, eikä kaikilla ole ympäristössään esikuvia, jotka rohkaisivat yrittäjäksi ryhtymistä. Lisäksi yrityksen perustamiseen liittyvä byrokratia voi tuntua nuorille monimutkaiselta.
Haasteita voivat aiheuttaa myös:
* Yrittäjyystaitojen puute - taloushallinto, markkinointi ja verkostoituminen vaativat oppimista
* Koulujen resurssipula – opettajilla ei aina ole tarpeeksi työkaluja yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen
* Epäonnistumisen pelko – nuoret voivat arastella yrittäjyyttä, jos ympäristö ei tue kokeilemista
Yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseksi tarvitaan enemmän käytännönläheistä opetusta, mentorointia ja positiivisia esimerkkejä, jotka tekevät yrittäjyydestä saavutettavamman vaihtoehdon kaikille nuorille, ei vain niille, joilla on valmiiksi resursseja ja tukiverkostoja.
Miten yrittäjyyskasvatus hyödyttää kaikkia nuoria?
Vaikka nuori ei koskaan perustaisi omaa yritystä, yrittäjyyskasvatuksesta saadut opit kantavat pitkälle. Kyse ei ole pelkästään työelämässä menestymisestä, vaan myös elämänhallinnasta ja itseluottamuksen vahvistamisesta.
Yrittäjyyskasvatus:
* Kehittää ongelmanratkaisutaitoja, joita tarvitaan kaikilla aloilla
* Opettaa taloudellista ajattelua ja vastuullista rahankäyttöä
* Auttaa nuoria rakentamaan omannäköistään uraa ja tunnistamaan omat vahvuutensa
* Kasvattaa resilienssiä, eli kykyä kohdata ja voittaa vastoinkäymisiä
Yritykset ja yhteiskunta tarvitsevat tulevaisuudessa yhä enemmän innovatiivisia ja oma-aloitteisia työntekijöitä. Yrittäjyyskasvatus antaa nuorille juuri niitä taitoja, joita tulevaisuuden työmarkkinoilla arvostetaan.
Mitä seuraavaksi?
Yrittäjyyskasvatuksen merkitys tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa. Opetussuunnitelmat ovat jo alkaneet painottaa yrittäjyystaitoja, mutta edelleen tarvitaan lisää käytännön oppimismahdollisuuksia ja tukea nuorten omille projekteille.
Tärkeää on myös asenneilmapiirin muutos: nuoria tulee rohkaista kokeilemaan ilman pelkoa epäonnistumisesta. Mentorit, yrittäjät ja opettajat voivat toimia esikuvina ja näyttää, että yrittäjyys ei ole vain harvojen mahdollisuus.
Kun Emma perusti pienen koruyrityksensä, hän ei vielä tiennyt, minne se johtaisi. Mutta yksi asia on varmaa, yrittäjyyskasvatus antoi hänelle rohkeutta ja taitoja, joita hän tulee hyödyntämään koko elämänsä ajan. Ja juuri siksi yrittäjyyskasvatus kuuluu kaikille nuorille, ei vain tuleville yrittäjille.
Liikuntapolitiikka elää menneessä – laki ei vastaa liikkumisen todellisuutta
Suomalaisten liikkumattomuus on tunnistettu ongelma jo pitkään. Silti kehitys ei ole kääntynyt, vaikka ohjelmia, strategioita ja hankkeita on riittänyt. Tämä kertoo siitä, että ongelma ei ole vain yksilöiden valinnoissa, vaan rakenteissa, jotka ohjaavat liikuntapolitiikkaa. Yksi näistä rakenteista on liikuntalaki, joka ei enää vastaa suomalaisten arjen todellisuutta.
Nykyinen liikuntalaki pohjautuu vahvasti ajatukseen julkisesta ja järjestöpohjaisesta liikunnasta. Se heijastaa aikaa, jolloin suurin osa liikunnasta tapahtui urheiluseuroissa ja kunnan tarjoamissa tiloissa. Tänään liikkuminen on huomattavasti monimuotoisempaa. Kuntosalit, pienet liikuntastudiot, valmennuspalvelut ja yksinyrittäjien tarjoama ohjattu liikunta ovat monille ensisijainen tapa liikkua. Tästä huolimatta liikunta-alan yrittäjät nähdään liikuntapolitiikassa usein sivuroolissa, jos lainkaan.
Tämä ei ole arvovapaa valinta. Kun lainsäädäntö ja rahoitus ohjautuvat vain tietyntyyppiseen toimintaan, politiikka määrittelee samalla sen, kenen liikkumista pidetään tukemisen arvoisena. Lopputuloksena on järjestelmä, joka tukee hyvin niitä, jotka jo liikkuvat, mutta tavoittaa huonosti ne, jotka liikkuvat vähän tai eivät lainkaan.
Poliittisesti kyse on siitä, mihin julkinen valta haluaa vaikuttaa. Jos liikuntapolitiikan tavoitteena on aidosti kansanterveyden parantaminen, painopisteen on siirryttävä rakenteiden ylläpitämisestä vaikuttavuuteen. Liikunta-alan yrittäjät tavoittavat suuren joukon työikäisiä, ikäihmisiä ja kuntoutujia, juuri niitä ryhmiä, joiden liikkumattomuus näkyy suoraan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksissa.
Kunnille ja hyvinvointialueille tämä on myös taloudellinen kysymys. Ennaltaehkäisevä liikunta on yksi harvoista keinoista, joilla voidaan samanaikaisesti parantaa hyvinvointia ja hillitä kustannusten kasvua. Yhteistyö yrittäjien kanssa ei tarkoita julkisen vastuun ulkoistamista, vaan olemassa olevan osaamisen hyödyntämistä. Se on pragmaattista politiikkaa aikana, jolloin resurssit ovat niukat.
Liikuntalain uudistaminen vaatii poliittista rohkeutta, koska se haastaa totuttuja rahoitus- ja toimintamalleja. Se edellyttää luopumista vastakkainasettelusta julkisen, järjestöjen ja yritysten välillä. Liikunta ei ole ideologinen kysymys, vaan väline parempaan arkeen, työkykyyn ja terveyteen.
Jos haluamme, että liikuntapolitiikka vastaa tämän päivän Suomea, liikuntalaki on päivitettävä. Liikunta-alan yrittäjät on tunnistettava osaksi kokonaisuutta ja kunnille sekä hyvinvointialueille on annettava selkeät mahdollisuudet tehdä yhteistyötä kaikkien toimijoiden kanssa. Ihmiset ovat jo muuttaneet tapojaan liikkua. Nyt on politiikan vuoro seurata perässä ja katsoa tulevaisuuteen, ei menneeseen.
Liikuntalain uudistus on lisättävä uuteen hallitusohjelmaan!
Kirjoita tekstisi tähän...